 |
Ventin verran kysymyksiä Pasille:
Ja sovitaan, ettei kompassista/-ttomuudesta puhuta tässä haastattelussa sanaakaan...?
Eihän se oo keskustelu eikä mikään, jos siinä ei iänikuista kompassihömppää jauheta...
Koulusta
Tiesin, että Hankasalmi on paras suunnistuslukio. Siskokin kävi Hankasalmen kahdeksan vuotta aiemmin. Sekin oli hienoinen syy.
2. Parasta Hankasalmella (koulusta, harjoituksista, asumisesta)?
Intohimoinen suhtautuminen treenaamiseen. Ystävät oli älyttömän mukavia (ovat muuten edelleen) ja meillä oli todella hauskaa. Sitä on ikäväkin joskus.
3. Mieleenpainuvin harjoitus lukioaikana?
Vuonna '97 käytiin Hankasalmen lähiympäristössä neljän pikkukisan yhteiskisa. Matkattiin linja-autolla maastosta toiseen ja nautittiin upeista maastoista. Oikea-oppista suunnistusmeininkiä, sanon mä.
4. Aikoinasi teillä oli hyvä porukka lukiossa koulu- ja urheilumenestyksen suhteen. Ruoskiko toinen toisiaan menestymään vai olitteko enemmän sooloilijoita?
Kyllä jokaisella oli tietysti omat kuviot, mutta tosi paljon tehtiin ja kehityttiin yhdessä. "Julmaa" kilpailumeininkiä ei onneksi ollut, kun oltiin niin hyviä ystäviä. Mutta täysillä yritettiin, aina!
5. Mihin suunnistit lukion jälkeen?
Väänsin kompassiin suunnan monta kertaa ja se näytti jostain syystä aina Jyväskylään. Sitten kävin intin Urheilukoulussa.
6. Muutama vinkki nuorelle, joka pohtii tuloa Hankasalmelle lukioon?
Ota paras = Hankasalmi, käy lenkillä, syä hyvin, nuku vielä enemmän. Kun tuntuu, että haluat Hankasalmelle, ota paljon ruokaa, treenikamat ja hyppää Hankasalmen junaan.
Työstä:
Olen ja on oikea valinta täksi talveksi.
8. OPM:n apurahan saamisen merkitys tänä päivänä suunnistusurallesi?
Tuo pelivaraa treenisuunnitelmiin ja varusteasioihin. Voin myös ostaa urheilusta saamilla rahoillani muutakin kuin urheilukampetta, nyt jouluna vaikka tuoksukynttilöitä tai tietokirjoja.
9. Sait myös kutsun linnan juhliin. Muutama kommentti presidentin kutsuista.
Komiat juhlat ja arvokkaita ihmisiä. Oli myös uskomaton tunne olla paiskaamassa tassua Tasavallan Presidentin kanssa!
Harjoittelusta:
Huonopohjaisissa maastoissa on joskus niin kivaa olla näppärä ja juosta vaikeakulkuisella pohjalla sujuvasti. Sain vain joskus sellaisen päähänpiston, että enhän voi aina ajatella huonokulkuisen maaston olevan ikävää. Sehän voi luonnollisesti olla kivaakin.
11. Mitä ominaisuuksia aiot vielä tulevaisuudessa kehittää vai tasaisesti koko "pakettia"?
Erityisesti panostan tiejuoksun kehittämiseen, sillä se on minulla ehkä heikoin osa-alue. Suunnistustaitojani aion vahvistaa erittäin paljon, kuten ennenkin. Siitä en tingi. Perusajatus mulla on kyllä ollut kokonaisuuden hoitaminen tyylikkäästi.
12. Nautinnollinen harjoitusfiilis, kuvaile lyhyesti?
Juoksu on helppoa, mutta vauhdikasta. Suunnistus on hauskaa haasteitten voittamista ja keskittynyttäkin. Nautinnollinen fiilis tulee siitä, kun ottaa haasteet nöyrästi ja pystyy voittamaan niitä rauhallisella ajattelulla ja juoksulla.
13. Eroaako nautinnollinen kisafiilis edellisestä?
Kisoissa tuntuu joskus pahaltakin, mutta suunnistusajatus ei silti häiriinny. Kisafiilis on oikeastaan parempi vielä, koska silloin saa todella toteuttaa omia taitojaan "rataa vastaan". Mulla toisia vastaan taistellessa nautintoa ei ole eikä tule.
Suunnistusurasta:
Kolme-neljävuotiaana Lampinsaaressa, kotikylälläni.
15. Oletko eksynyt kisoissa monta kertaa?
10-15-vuotiaana olin oikeastaan ihan käsi suunnistuksessa. Tai kai oisin osannut, mutta juoksin aivan liian lujaa. Ihan kunnolla olen eksynyt kerran pari, joskus ihan penskana.
16. Tampereella voitit MM-kultaa ja hopeaa. Oliko kisa ja maastot sellaisia kuin toivoit etukäteen?
En oikeastaan toivonut mitään itselleni sopivaa, se vaan tuli. Tietysti toivoin, että pikamatka olisi vaikea, koska sen pitää olla vaikea. No, ehkä sprinttiin toivoin vaikeampaa rataa, kun pelkäsin jääväni itäeurooppalaisten juoksukoneiden jalkoihin. Katinkontit, juoksuhan kulki helpolla radallakin kuin unelma.
17. Koitko Tampereen kisoissa edellä kuvattuja nautinnollia tunteita ja minkälaisia?
Pikamatkalla mulla oli ihan erityisfiilis. Tiukassa paikassa, mm-mitali "valmiiksi" kaulaan ripustettuna tein elämäni suorituksen ja koko ajan tuntui helpolta. Kaksi kertaa olin epävarma, muuten tiesin sataprosenttisesti tulevani rastilleni. Juoksun helppous antoi tilaa suunnistusajattelulle ja tein mitä osasin.
Muuta:
Olen aika usein suunnistusfiiliksissä ja siten suunnistusjutut kyllä tulee mieleen usein.
19. Mitä uskot tekeväsi kymmenen vuoden kuluttua?
Toivon, että olen onnellinen urheilijanuori edelleen, toisaalta haluan olla asettunut aloillenikin ja perhe on suuri unelmani. Niinkuin toinen maailmanmestaruuskin..!
20. Minkälaisen uskot Hankasalmen Suunnistuslukion olevan kymmenen vuoden kuluttua?
Toivottavasti se on edelleen vaihtoehto kaupungille ja pystyy edelleen tarjoamaan käsittämättömän hyvät olosuhteet nuorille suunnistajalupauksille.
21. Lyhyt ohje suomalaiselle suunnistajanuorelle opiskeluun ja urheiluun:
Löydä rento, mutta määrätietoinen asenne treenaamiseen. Kattele karttoja ja lue kirjoja ja sivistä itseäsi. Mutta matkalla tähtiin, muista ystäväsi!
Kiitokset haastattelusta ja menestystä elämässä!
No niin, siinä mun vastaukset. Kiitokset kysymyksistä.
© Hankasalmen lukio 2001
|
|