Laura Hokka - Maailmanmestari Ennen kesää 2003 oli Laura Hokan paras henkilökohtainen saavutus nuorten MM-kisojen normaalimatkan 14. sija. SM-kisoissa Laura oli jo ehtinyt saavuttaa paljon (mm. 3 kultaa, 3 hopeaa, 3 pronssia, 5 neljättä sijaa..). Kesällä 2003 Laura sitten räjäytti pankin ja yllätti kaikki, myös itsensä, voittamalla pikamatkalla nuorten maailmanmestaruuden. Miten tähän päädyttiin? ORAVAPOLKUAIKA Laura reitti suunnistuksen pariin on niin tavallinen kuin se suunnistajalla voi olla. Lauran vanhemmat ovat molemmat suurella sydämellä mukana suunnistuksessa. Ja niin kävi, että Laurakin sai kartan käteensä ollessaan kuuden vuoden ikäinen. Ei kestänyt kauan, että Laura oppi suunnistamaan niin hyvin, että pääsi kiusaamaan monta vuotta vanhempiaan D10-rastireitillä. Isä sanoi hänelle, että siimaria et päästä näkyvistäsi, mutta kuten moni saattaa arvata, ei Laura siimaria pitkin juossut. Suunnistamisen määrä alkoi viedä Lauralla yhä enemmän ja enemmän aikaa. Lopulta hän oli yläasteen 9:llä luokalla ja oli aika valita minne seuraavaksi lähtisi opiskelemaan. Laura ei kuitenkaan ollut ainut tämän ikäinen suunnistaja Jämsässä. Tia Junnola oli myös saman päätöksen edessä ja jotenkin he saivat kuulla mahdollisuudesta mennä Hankasalmen suunnistuslukioon. Laura kuuli koko paikasta ensimmäistä kertaa, mutta kauan ei pätöstä tarvinnut miettiä. Vanhemmatkaan eivät vastaan laittaneet vaan tie vei kesän jälkeen Hankasalmelle. HANKASALMELLE Suunnistuslukio muutti Lauran harjoittelun suunnitelmalliseksi ja säännölliseksi. Nyt ei voin tehty sitä mitä mieleen tuli, vaan sitä mikä oli viisasta. Lukion valmentajilta tuli paljon uutta tietoa erilaisista harjoittelutavoista, joita Laura ei ennen ollut pahemmin tehnyt (mm. koordinaatio ja voima). Hankasalmella Laura sanoo myös kasvaneensa aikuisemmaksi ja itsenäisemmäksi. Suunnistuksesta tuli elämäntapa ja yhtäkkiä kavereitakin löytyi ympäri Suomea. Kun Lauralta kysytään, mitä kaikkea hyvää Suunnistuslukiosta löytyy, on vastauksena pitkä lista: Hyvät valmentajat, liikuntamahdollisuudet, yhteisharjoitukset, seuraa, testejä, rentoa porukkaa ja yhdessäoloa. Vaikka Hankasalmi onkin pieni paikka, seuraa siitä kekseliäisyys tekemisen suhteen. Aina ei tarvitse kunnan tarjota kaikkia viihdykkeitä, vaan niitä voi kehittää itse. Opiskelut sujuivat Lauralla ihan hyvin. Hän suoritti tasan 75 kurssia (minimimäärä), suunnistusharjoittelun viedessä aikaa. Kirjoituksissa Laura kirjoitti E:n paperit, mitkä ovat kunnioitettavat. Suunnistuslukiosta Lauralle jäi paljon rakkaita henkilökohtaisia muistoja, joita on mukava muistella myöhemmin. Kaikkea siellä kerkesi sattua ja tapahtua. VUOSI ENNEN MM-KISOJA Lukion jälkeen Laura ei päässyt haluamaansa opiskelupaikkaan sisään, joten vuorossa oli ammattiurheilijana oleminen. Puoli vuotta Laura kuitenkin oli töissä Jyväskylän liikuntapalvelukeskuksessa. Koska oli tulossa viimeinen arvokisakausi nuorten sarjoissa, halusi Laura panostaa kunnolla. Hänelle tuli kaksi uutta valmentajaa (Juha Taini ja Mia Junnola), joista Juhalla on myös opiskelutaustaa Suunnistuslukiosta. Alkuun kaikki meni nappiin. Juha ja Mia uudistivat harjoittelua. Henkisen puolen harjoittelu lisääntyi ja voimaharjoittelu. Kun Laura oli muuttanut Jyväskylään, tutustui hän vanhempiin huippusuunnistajiin. Tämä toi muassaan muutoksen suunnistusajatteluun ja asennoitumiseen suunnistukseen. Kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan niin kuin olisi pitänyt. Syksyllä Lauralla oli vähän liikaakin toimintaa ja loppusyksystä hän oli 3 viikkoa kipeänä. Talven harjoittelu kuitenkin sujui hyvin, mutta keväällä tuli juoksijan polvi vaivaamaan. Sen seurauksena oli lievää masennusta ja muutama viikko ilman juoksemista. Parantuminen ennalleen kesti kuukauden. Jälkikäteen ajatellen, Laura toteaa, että juoksijan polvi oli lopulta hyvä juttu. Se toi suuren motivaatiolisän. Vamman jälkeen taas tapahtui paljon hienoja asioita, myös suunnistuksen ulkopuolella. PM-kisoissa kunto ei kuitenkaan vielä ollut kohdallaan. SM-pitkille Laura ei osallistunut, mutta sprinttiin osallistui, tuloksena pronssimitali. Laura alkoi valmistautua erityisen huolella tuleviin Viron MM-kisoihin. Leiriviikkoja Virossa tuli kaksi (toinen suunnistuslukion mukana, toinen Pohjola-ryhmän kanssa). Muutenkin Suomessa tuli paljon harjoituksia MM-tyyppimaastoissa. MM-kisalippu varmistui MM-katsastuksissa heti ensimmäisessä startissa. Normaalimatkan karsinnan voitto tuli reilulla kahden minuutin erolla seuraavaan. Voiko kovempaa näyttöä antaa? Pikamatkalla Laura ei tehnyt niin kovaa suoritusta, vaan tyytyi 10:een sijaan. Mainittakoon vielä, että entinen Hankasalmen kämppäkaveri ja seurakaveri Tia Junnola oli katsastuksissa sijoilla 9 ja 5. ITSE KISAT Maajoukkue lähti Viroon sunnuntaina (esim. Espanjan MM-kisoihin oli menty 2 viikkoa aikaisemmin), kun kisat alkaisivat jo tiistaina. Näin ollen varsinaisen valmistautumisen oli saanut tehdä jo kotona kaikessa rauhassa. Matkakaan ei ollut pitkä. Tallinnaan laivalla ja sieltä n. 3h bussilla. Maanantaina oli mallisuunnistus, jossa karttaan ja maastoon tutustuessaan Lauralla oli ihan normaalit fiilikset. Jännitystä ei ollut (johtuisiko siitä, että takana jo kahdet MM-kisat..). Tiistaina oli pikamatkan karsintakilpailu. Ensimmäisellä kerralla Unkarin kisoissa Laura karsiutui, ja oli päättänyt, että ei ikinä enää. Karsintakilpailu ei sujunut Lauralla kovin hyvin. Puskarastille oli tullut pummia, mutta se opetti, että ne täytyy ottaa tarkasti. Finaalipaikka tuli kuitenkin ja samalla myös Suomen nuorten maajoukkueelle ennätys, kun kukaan ei karsiutunut. Finaali oli keskiviikkona. Edellisen illan Laura oli muiden tapaan pohtinut minkälaisia rastivälejä kisassa tulisi olemaan. Ja niin kävi, että kartan käteen napatessaan Laura ilokseen totesi, että ykkösrasti on juuri se, minkä oli kuvitellutkin olevan. Rastit löytyivät sujuvasti koko matkan ajan. Lopussa oli vielä yksi paha puskarasti, mutta Laura otti sen, karsinnassa opittuaan, ylivarmasti ja nousi kisan johtoon. Tälle rastille kaatui haaveet voitosta monella henkilällä. Anni-Maija Fincke pummasi 4 minuuttia ja tippui kärjestä 11. sijalle ja toisena ollut Viron Annika Rihma tippui 14. sijalle. Heidän pummailtuaan Laura siis vei kärkisijan ja piti sen loppuun asti. Kun tarkemmin katsoo rastiväliaikoja, huomaa yhden mielenkiintoisen asian. Lauralla ei ollut kisassa yhtään nopeinta rastiväliaikaa, mutta se kertoo, että tasaisella suorituksella voi pärjätä, jopa maailmanmestaruuteen asti. KISAN JÄLKEEN Laura oli lähtenyt alkupäässä, joten kovat nimet olivat vasta tulossa. Hän tiesi tehneensä puhtaan suorituksen, mutta riittäisikö vauhti? Tyytyväinen Laura kuitenkin oli. Väliajoissa Laura näki pysyvänsä lähellä kärkeä, Fincke ja Rihma edellä. Sitten yhtäkkiä he eivät kumpikaan tulleet riittävän nopeasti maaliin, sorruttuaan lopussa siis virheisiin, toisin kuin Laura joka oli mennyt ylitarkasti. Voiton varmistuttua Lauraan iski epäusko. "Voiko olla mahdollista?!" Kuitenkin n. 50 onnittelutekstiviestiäkin sai hiljalleen uskomaan totuuden. Hienoimmat fiilikset tuli kisan jälkeisessä kukituksessa. Kanssakilpailijat kannustivat ja Maamme-laulu soi. Huumasta huolimatta Lauran oli kuitenkin jo keskityttävä seuraavan päivän kisaa varten (tankkaaminen yms.). KISOJEN JÄLKEEN MM-viestin jälkeen vuorossa oli 7 päivän totaalilepo. Laura siirsi ajatukset kokonaan pois suunnistuksesta ja urheilusta. Kevään loukkaantumisen takia tähdättiin yhteen kuntopiikkiin, joka nyt siis oli takana. Vuorossa oli nautiskelu siitä mitä oli saavutettu. Yhdeksi tärkeimmistä asioista, mitä MM-kulta toi tullessaan, Laura sanoo stipendit. Opiskelijalla ei koskaan ole liikaa rahaa. Syksyn SM-kisat meni sillä kunnolla mitä oli, eli suurta panostusta ei tullut. Saaliiksi tuli kuitenkin normaalilla, pikamatkalla ja yössä 4. sija. Viestistä sentään pronssia joukkueella, jossa kaikki juoksijat olivat entisiä ja nykyisiä Hankasalmen suunnistuslukiolaisia. TÄMÄ PÄIVÄ JA TULEVA Nykyään jos Lauran tahtoo nähdä, pitää mennä Jyväskylän Yliopistolle. Laura pääsi liikunta- ja terveystieteen tiedekuntaan valmennus- ja testausopin puolelle opiskelemaan. Hän ei ole ainut pikamatkan maailmanmestari siellä, koska entinen suunnistuslukiolainen, Pasi Ikonen, opiskelee myös kyseistä alaa. Tavoitteet tulevaisuuden osalle ovat vielä avoinna. Kuitenkin tällä hetkellä on tavoitteena päästä kansainvälisiin arvokisoihin pääsarjassa. Saa nähdä miten käy, kun JRV:n Venlatiimin, johon Laura kuuluu, tavoitteeksi on asetettu Venlojen viestin voitto 2005. Loppuun vielä Lauralle esitettiin kysymys, Hankasalmelle? Vastausta on vaikea ymmärtää väärin: KYLLÄ! kirjoittaja: Kalle Rantala materiaali: Jenni Järvinen, Kalle Rantala, Niina Taimisto © Hankasalmen lukio 2003 Takaisin